Klikkitarinoita (tänne jouduit, jos somen sensaatiouutiset ovat kiinnostaneet :-)
Klikkitarina 2. Seiskarin hiekkaranta
Seiskarin itäinen ranta oli lähes 4 kilometriä pitkä hieno hiekkaranta. Vesi madaltui loivasti ja veden pohjakin oli pehmeää hiekkaa. Kun matkailu Seiskariin alkoi, turistit eli kesävieraat ihastuivat luonnollisesti tuohon rantaan ja siitä tuli saaren matkailuvaltti. Heti kieltolain jälkeen 1932 perustettu Seiskari-seura ryhtyi tarmokkaasti kehittämään matkailua ja vuosikymmenen lopulla se tarjosi jo mukavasti lisätuloja vieraiden majoittajille ja ravintola Pirtissä sekä rantakahviloissa työskenteleville.
Viereisessä kuvassa toinen itärannan kahviloista kesävieraineen. Kuvassa näkyy, kuinka Tanskasta tuodut dyyniruohot olivat jo tekemässä tehtäväänsä ja sitoivat hiekkaa - niiden tarkoituskin oli estää hiekkaa valtaamasta koko saarta.
Klikkitarina 3. KIvikauppa Pietariin
Pietarin kaupungit katuja ja toreja päällystettiin Suomenlahden rannoilta kerätyillä kivillä. Pienet kivet menivät päällysteeksi, suuremmat kivet satamien ja Kronstadtin linnoituksen rakennelmiin. Kiviä keräsivät itäiseltä ja joskus läntisemmältäkin Suomenlahdelta kaikkien ulkosaarten ja itäisen rannikon talonpoikaispurjehtijat (joilla nimellä seiskarilaisiakin voi tässä kohdin kutsua). Kivikaupan kulta-aika Krimin sodan jälkeen 1850-luvulta alkaen merkitsi Seiskarille vaurastumisen ja kasvun aikaa. Työ oli kovaa, kesäaamusta auringonlaskuun, usein syvältä rantavedestä kiviä nostaen. Se vaati myös uhreja, hukkumisia sattui sekä kivien nostossa että kaljaasien tuhoutuessa kauppamatkoilla.
Klikkitarina 4. Lentävän hollantilaisen arvoitus.
Tammikuussa 1899 ilmestyi Seiskarin saaren edustalle laiva, joka oli kuin vanhasta legendasta ja Wagnerin oopperasta ”Lentävä hollantilainen”. Kolmimastoinen hollantilainen parkki Georg Washington oli lähtenyt Haminasta edellisen vuoden marraskuussa eikä siitä sen koomin oltu kuultu. Nyt se yhtäkkiä ajelehti jäiden seassa idässä, ilman miehistöä. Seiskarin miehet tekivät monta päivää raskasta työtä kymmenen asteen pakkasessa saadakseen aluksen turvaan ja muutama mies matkasi kelirikossa parin päivän ajan Koivistolle viemään viestiä asiasta. Laiva saatiin pelastettua, mutta voitot keräsi sen pois hinannut pelastusyhtiö. Tapahtumasta kerrotaan kirjan sivuilla 93-94. (ks. myös sisällysluettelo)
Oheisessa kuvassa jäissä on samanlainen kolmimastoinen parkki kuin Washington, tämä on valaanpyyntialus Aurora (Wikimedia Commons 1911)
Kultaiset hiekat, kiviset rannat
Seiskarin saaren tarina on kertomus pienestä saaresta Suomenlahden historian melskeissä, melkein niiden keskiössä. Se on epätodennäköinen tarina siitä, kuinka kivisestä mutta kauniista pikkusaaresta tuli Suomen tiheimmin asuttu kunta ja mitä kaikkea saaren ihmiset kokivat melskeisinä ja rauhallisinakin aikoina.